Francis Alÿsin sekä työpari Pelin Tanin ja Anton Vidoklen videoteokset viime vuodelta esitetään ensikertaa Suomessa IHME-päivien perjantai-illassa. Yhteistä teoksille on vahva sidos paikkaan, jossa ne on kuvattu.
Alÿsin poeettinen politiikka
Rajaseudut ovat aina kiinnostaneet Francis Alÿsia. Vuoden 2014 IHME-päivillä esitetyssä Watercolor –teoksessa taiteilija kantoi vettä Mustastamerestä Punaiseenmereen, Turkista Jordaniaan, kasvattaen performatiivisen eleen poliittisiin mittoihin. Alÿsin teoksille ominainen poliittisen ja poeettisen rajankäynti on läsnä myös Gibraltar-projektissa vuodelta 2008. Lapset molemmilta rannoilta lähtivät ylittämään salmea samanaikaisesti Espanjan Tarifasta ja Marokon Tangerista. Euroopan ja Afrikan välille saattoi hetken ajan kuvitella sillan.
Perjantaina esitettävä runollinen The Silence of Ani sijoittuu Turkin ja Armenian rajalle, keskiaikaisen Anin kaupungin raunioille. Ennen tuhoa ja unohdusta Konstantinopolin ja Jerusalemin veroinen kaupunki tunnettiin ”tuhannesta ja yhdestä kirkostaan”. Tuhat vuotta myöhemmin Alÿsin kamera tallentaa enää ruohottuneita muinaisen loiston raunioita.
Kuuloa herkistämällä ja katsetta tarkentamalla merkit kaupunkiin palaavasta elämästä alkavat kuitenkin tulla esiin. Videolla raunioihin piiloutuneet nuoret kuuntelevat toinen toisilleen soittamiaan, lintujen laulua muistuttavia kutsuja – ja vastaavat niihin.
Sadan vuoden takainen armenialaisten joukkomurha on hiertänyt Turkin ja Armenian välejä ja pitänyt maiden välisen rajan suljettuna. Alÿsin teoksessa uusi alku väreilee ilmassa.
Taide vuonna 2084
Pelin Tanin ja Anton Vidoklen teos 2084: A Science Fiction Show Episode 2: The Fall of Artists’ Republic siirtää katsojan tulevaisuuteen, jossa taiteilijoiden kumouksellinen toiminta on johtanut taiteilijajohtoisen valtion syntyyn.
Videoteos on kuvattu Libanonin Tripolissa, arkkitehti Oscar Niemeyerilta tilatun ja sittemmin kesken jääneen messukeskuksen alueella. Niemeyerin futuristinen betoniarkkitehtuuri bunkkerimaisine tiloineen on utopistinen projekti, jonka epäonnistuminen vertautuu taiteilijoiden tavoittelemaan ihannevaltioon. 60-luvulla käynnistynyt rakentaminen keskeytyi 70-luvun puolivälissä Libanonin sisällissodan puhjettua.
Ihmisen, valtion ja taiteen ideat ovat kietoutuneet yhteen läpi historian. Tanin ja Vidoklen teos purkaa tätä sidosta viitaten niin ajatuksiin historian lopusta kuin Franciscus Assisilaisen saarnoihin linnuille. Mitä on ihminen, entä ihmistä määrittävä toiminta, työ tai kieli? Mitä tapahtuu, jos ihminen ei enää tee työtä – jos pyrkimykset muuttaa maailmaa ja itseään tulevat loppuunsa? Mitä tapahtuu, jos taide syrjäyttää elämän? Ja ennen kaikkea: Mikä on taiteen merkitys ja rooli?
IHME-päivillä nähtävät teokset ovat festivaalin asiantuntijatyöryhmän poimintoja nykytaiteen kansainvälisistä katselmuksista. Molemmat teokset liittyvät IHME-päivien teemaan, joka on tänä vuonna taide ja yhteisöt. ”Alÿs etsii yhteisöä kokoavaa perinnettä, rituaalia ja tarinaa, kun taas Vidokle ja Tan tutkivat fiktion avulla tilannetta, jossa yhteisö hajoaa”, IHMEen toiminnanjohtaja Paula Toppila valottaa työryhmän valintoja. Alÿsin The Silence of Ani valmistui viime vuonna Istanbulin biennaaliin. Tanin ja Vidoklen dystopia on Montréalin biennaalin tilausteos.
Lue lisää teoksista ja tekijöistä täällä!