”Kenties kulttuurin perimmäinen, dialoginen luonne tekee kulttuurisen appropriaation käsitteen hahmottamisesta vaikeaa.”

– Sini Mononen IHME-julkaisun avaavassa esseessään

Taiteen poliittisuus ja kulttuurisen appropriaation kysymykset olivat vuoden 2017 festivaalin teemoja. ”Taiteilijahaastatteluiden sarja, IHME-maraton, oli yleisöpalautteen kommentoiduin ohjelmaosio”, festivaalin toiminnanjohtaja Paula Toppila kertoo. ”Sen teemana oli kulttuurinen appropriaatio, ja osa yleisöstä koki, ettei keskusteluissa purettu riittävästi käytetyn käsitteistön ongelmallisuutta. Siksi festivaalijulkaisussa palataan vielä siihen, mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme kulttuurisesta appropriaatiosta.”

Vuoden 2017 festivaalin yhteen kokoavassa julkaisussa taiteentutkija, kriitikko Sini Mononen kehystää festivaaliteemoja tarkastelemalla sitä, miten taide puhuu ja millaista tarinaa se kertoo. Tekstissään Mononen tukeutuu muun muassa Hannah Arendtin ja Judith Butlerin ajatteluun: ”Taide itsessään on julkista puhetta. Vaikka taiteen kieli poikkeaa muusta poliittisesta ja arkisesta puheesta, sen ääni kuuluu selkeästi julkisen puheen alueelle ja tämä tekee siitä perimmäiseltä olemukseltaan poliittista.”

Mononen painottaa käsitteellisen erottelukyvyn tärkeyttä. Hänen mukaansa esimerkiksi kulttuurinen appropriaatio on teema, josta puhuttaessa on välttämätöntä nostaa esiin valtasuhteiden merkitys. Keskustelulta se edellyttää muun muassa kulttuurisen vaihdon, kulttuuristen vaikutteiden sekoittumisen eli kulttuurintutkija Richard A. Rogersin termein transkulturaation, kulttuurisen ylivallan ja hyväksikäytön käsitteiden välisten erojen selvittelyä.

Monosen kirjoitus on luettavissa kokonaisuudessaan vuoden 2017 festivaalijulkaisusta. Klikkaa tästä verkkojulkaisuun >

Palautetta julkaisusta voit antaa täällä >
Aiempien vuosien festivaalijulkaisut löydät täältä >