Epäilystä oppiminen – miten Amar Kanwarin verkkokurssi koettiin?

25/05/2022

  • Installation view: Amar Kanwar, The Scene of Crime, Documenta 13, Kassel, 2012. Photo: Henrik Strömberg.

  • Amar Kanwarin elokuvien ensiesitys Bio Rexissä, Lasipalatsissa 4.5.2022. / Premiere of Amar Kanwar's films in Bio Rex, Lasipalatsi, May 4th, 2022. Kuva / Photo: Veikko Somerpuro

  • Paula Toppila ja Amar Kanwar avaavat elokuvanäytöksen Lasipalatsin Bio Rex -salissa. / Paula Toppila and Amar Kanwar opening the film screening in Bio Rex hall in Lasipalatsi, Helsinki. Kuva / Photo: Veikko Somerpuro

  • Yleisöä elokuvanäytöksessa 4.5.2022 / Audience at the film screening on May 4th 2022. Kuva / Photo: Veikko Somerpuro

  • Amar Kanwar: A Season Outside, Bio Rex Lasipalatsi 4.5.2022, Helsinki. Kuva/Photo: Veikko Somerpuro

  • Paula Toppila ja Amar Kanwar elokuvanäytöksen loppukeskustelussa, / Paula Toppila and Amar Kanwar in the audience discussion of the film screening. Kuva / Photo: Veikko Somerpuro

  • Yleisökeskustelu elokuvanäytöksessä / Audience discussion at the film screening. Kuva / Photo: Veikko Somerpuro

  • Amar Kanwar, elokuvanäytös / film screeing at Bio Rex Lasipalatsi 4.5.2022, Helsinki. Kuva / Photo: Veikko Somerpuro

IHME Helsinki 2022 -teos oli intialaisen taiteilijan Amar Kanwarin Learning from Doubt -verkkokurssi. Kurssi kesti kymmenen viikkoa helmikuun puolesta välistä toukokuun alkuun. Kaikille avoimelle ja ilmaiselle kurssille oli ilmoittautunut yli sata ihmistä ympäri Suomea. Kurssille osallistui myös Taideyliopiston Kuvataideakatemian ja Helsingin yliopiston Kestävyystieteen Instituutin opiskelijoita. Kurssi päättyi 4.5. kaikille avoimeen Kanwarin elokuvien ensiesitykseen Suomessa, Lasipalatsin Bio Rex -salissa, Helsingissä.

Kurssi pohjautuu ja jatkaa Kanwarin vuonna 2009 aloittamaa installaatioteosta The Sovereign Forest. Se on taideprojekti, joka kehittyy ja laajenee jatkuvasti erilaisten kokeilujen ja uusien ilmaisujen kautta. Learning from Doubt on Kawarille jälleen yksi uusi tapa avata The Sovereign Forest erilaisille yleisöille. Kurssin sisältö koostui teokseen kuuluvista materiaaleista: elokuvista, kirjoista, podcasteista, haastatteluista ja riisin siemenpankista. Teos on luova vastaus siihen, miten ymmärrämme rikoksen, politiikan, ihmisoikeudet ja ekologian.

Kyseessä ei ollut kurssi perinteisessä mielessä. Kenenkään osallistujista ei ollut pakko suorittaa tehtäviä ja alusta asti korostettiin, että jokaisen pitää löytää itselleen tärkein kysymys, jota käsitellä kurssin aikana. Kurssia varten oli luotu oma sivustonsa, jossa kurssimateriaali, Kanwarin elokuvat, haastatteluvideot ja luettavat tekstit jaettiin. Koronapandemian vuoksi kurssi järjestettiin täysin etänä, mutta tämä mahdollisti sille laajemman saavutettavuuden, mikä lähiopetuksena järjestettäessä ei olisi ollut mahdollista. Viikoittaisissa Zoom-tapaamisissa Kanwar avasi kurssilaisille ajatteluaan sekä The Sovereign Forestin prosessia. Saamassamme palautteessa kurssi oli osallistujille henkilökohtainen prosessi, jossa epäily auttoi avartamaan omia näkökulmia, pääsi löytämään uusia yhteyksiä eri asioiden välillä ja tekemään matkan omaan tahtiin.

 

Oppimista omaan tahtiin – hidastamalla kohti kestävämpää olemista

 

Kurssilaiset kuvasivat, että tapa, jolla verkkosivusto oli luotu ja Kanwarin läsnäolo etätapaamisissa välittivät hyväksyvyyttä, armollisuutta ja itselle sopivan tahdin löytämistä. Lokerointia ja leimojen antamista asioille välteltiin, mikä korosti, ettei kurssilla esitettyihin kysymyksiin ole olemassa varmoja vastauksia. Kurssi koettiinkin vastakkaisena nykyajan nopeuden, itsevarmuuden, jatkuvan tuottamisen ja suorittamisen vaatimuksille.

Kurssia kuvailtiin hitaasti ja melkein nurinkurisesti avautuvana, mikä vaati osallistujalta aikaa ja sulattelua. Kurssisivuilla materiaali lisääntyi kurssin edetessä ja kaikkea ei päässyt näkemään heti. Tämä loi oman rytmin kurssilla etenemiselle, mikä kannusti hidastamaan. Palautteen perusteella Learning from Doubt mahdollisti osallistujille enemmän henkilökohtaisen prosessin kuin yhteisöllisen kokemuksen. Kurssilla kuitenkin onnistuttiin luomaan tunneyhteys Amar Kanwarin ja osallistujien kesken, vaikka monet helposti jäivät tuntemattomiin mustien Zoom-ruutujen taakse.

Yhteinen kokoontuminen etänä käsittelemään ympäristörikoksia, nykyisten viljelymenetelmien kestämättömyyttä ja ihmisoikeuksia, herätti toivoa. Palautteissa epätoivon kokemus kurssilla käsitellyistä asioista kääntyikin motivaation tuntemuksiksi. Jaetun surun koettiin puolittavan omaa surua ympäristön tilasta. Muutama mainitsikin ottaneensa kurssin eräänlaisena terapiana, hidastamisen ja meditaation hetkenä. Vapaus käsitellä kurssilla juuri itselle tärkeitä kysymyksiä oli merkityksellistä.

 

Epäily avaa näkökulmia ja auttaa löytämään yhteyksiä

 

Epäily on Amar Kanwarille taiteellinen metodi ja yksi kurssin lähtökohdista. Osallistujille epäilystä oppiminen tarjosi ahaa elämyksiä, vahvisti sitä, ettei omaa epävarmuutta tarvitse karkottaa ja omia motiiveja on hyvä kyseenalaistaa sekä muistutti eri näkökulmien tarpeellisuudesta, ihmettelyn ja kyselyn tärkeydestä.

Kurssilla Kanwarin töiden kautta käsitellyt teemat herättivät pohdintoja tieteellisen todistusaineiston ja faktojen riittämättömyydestä, tarinoiden ja kuvittelun tärkeydestä tapahtumien ymmärtämiselle sekä lain oikeudenmukaisuudesta. Se, ettei kurssilla lokeroitu asioita tai toisia teki myös eri näkökulmien vastaanottamisesta helpompaa. Kurssipalautteissa kuvailtiin, miten materiaali toi Intian tilanteen ja kaoottisuuden iholle ja siten avarsi omaa ymmärrystä toisesta kulttuurista. Samalla Intiassa tapahtuvat asiat voitiin myös rinnastaa Suomessa ja omassa lähiympäristössä tapahtuneisiin asioihin.

Kurssi oli runsauden sarvi, josta saattoi ottaa itselleen sen mitä halusi. Ymmärrettävästi runsauteen ja epäilyyn liittyvä epämääräisyys myös aiheutti turhautumista. Kurssin tehtävänannoilta ja lopputyöltä toivottiin selkeyttä. Vaikka etämuoto tasa-arvoisti ihmisten osallistumismahdollisuuksia eri puolilta Suomea ja kurssisivusta pidettiin, uupumus pandemia-ajan Zoom-tapaamisiin nousee osallistujien kokemuksissa esiin. Kasvokkaisia kohtaamisia, joissa keskustelu on spontaanimpaa ja luovuus nousee herkemmin esiin, jäätiin kaipaamaan.

Kurssilaisilla oli kuitenkin mahdollisuus tavata Amar Kanwar viimeisen viikon aikana ja keskustella hänen kanssaan kurssin lopputyöstä joko kasvokkain Helsingissä tai etänä. Kaksikymmentä kurssilaista tarttuikin tähän mahdollisuuteen. Toisaalta pandemia asetti teoksen toteutumiselle ja kokemiselle omat haasteensa. Toisaalta teos vastasi näihin haasteisiin luomalla ajan ja tilan vaikeiden asioiden käsittelylle toivoa unohtamatta.

 

Taiteen rooli ekologisessa siirtymässä

 

Palautteissa moni mainitsi nauttineensa siitä, että kurssilla sai vapaasti keskittyä itseä kiinnostaviin osioihin ja asioihin, eikä tarvinnut tuntea syyllisyyttä siitä, jos jotain ei ollut ehtinyt lukemaan tai katsomaan. Erään osallistujan sanoja lainataksemme: uusien näkökulmien saaminen, erilaisten yhteyksien löytäminen ja epäilystä oppiminen ovat taidetta parhaimmillaan.

Kurssille osallistujien kokemuksissa toistuu piirteitä, jotka ovat tulleet esiin viime vuosien IHME teosten palautteissa aiemminkin: rauhoittavuus ja meditatiivisuus, ihmisen ja ympäristön välisten yhteyksien oivaltaminen, omien näkökulmien avartuminen, pysähtymisen ja hitauden arvostaminen. Nämä ovat kaikki IHMEen näkökulmasta olennaisia tekijöitä ekologisessa siirtymässä. Kymmenen viikkoa kestäneen teoksen kokemisen myötä näiden tärkeys jokaisen osallistujan elämässä on myös korostunut.

Vastaavat teemat nousevat esiin Learning from Doubt -kurssin päättäneen ja kaikille avoimen elokuvanäytöksen palautteissa. Niille, jotka olivat kurssille osallistuneet, teokset olivat ennestään tuttuja Such a Morning -elokuvaa lukuun ottamatta. Elokuvien näkeminen isolta valkokankaalta täydensi kurssikokemuksen. Ne, jotka näkivät kaikki elokuvat ensimmäistä kertaa, mainitsivat palautteissa oman näkemyksensä Intiasta ja Intian ja Pakistanin rajasta avartuneen, rohkaistuneen jatkamaan oman taiteen tekemistä valitsemallaan tavalla ja ymmärtäneen, että pienetkin asiat voivat oikeassa yhteydessä muuttua isoiksi. Kurssipalautteiden tapaan elokuvanäytöksessä Kanwarin epäilyn metodi kiehtoi, tarkkanäköinen havainnointi ja meditatiivinen tapa kosketti.