Geomancers-näytös

Milloin: Keskiviikko 5.10.2022 klo 17:30

Missä: Finnkino Maxim, sali 2, Kluuvikatu 1, Helsinki

Vapaa pääsy, rajoitettu määrä paikkoja

Lisätietoja näytöksen taustoista >>

Facebook-tapahtuma

Näytöksessä nähdään seuraavat videoteokset alla olevassa järjestyksessä, ajat ovat arvioita:

17:30 Tervetulosanat / toiminnanjohtaja ja kuraattori Paula Toppila, IHME Helsinki

17:40 MARTHA ATIENZA: Panangatan 11°09’53.3”N 123°42’40.5”E 2019-10-24 Thu 6:42 am pst 1.29 meters high tide, 2019-10-12 Sat 10:26 am pst 1.40 meters high tide 2019, 9 min

Lyhyt ote lumoavasta kokonaiskestoltaan 307 minuutin videosta, Martha Atienzan teos on matka Panangatanille, pienelle saarelle Bantanyanin saaren rannikolla, Filippiinien keskustassa. Panangatanilla on käynnissä jatkuva kiista paikallisten yhteisöjen, voittoa tavoittelevien yritysten ja hallituksen vaihtelevan ympäristöpolitiikan välillä. Kokeellisessa videossaan Atienza on vanginnut merenpinnan nousun ja voittoa tavoittelevan kehityksen vaikutukset pieniin saariyhteisöihin Filippiineillä. Teos paljastaa ilman kerrontaa ja ääntä ihmisten aiheuttamista muutoksista johtuneen rappeutumisen tilan, jonka kanssa kalastajakylät kamppailevat.

Martha Atienzan (s. 1981, Filippiinit) taiteellinen työ dokumentoi ja pohtii ympäristön muutoksia, syrjäytymistä, kulttuurista menetystä ja sosioekonomisia eroja koskevia kysymyksiä. Hän käsittelee usein Bantayanin saaren, hänen perheensä kotipaikan, monimutkaista todellisuutta. Hänen teoksensa perustuvat vahvasti yhteistyöhön, ja ne herättävät kriittistä ymmärrystä kehityksen vaikutuksista ihmisen ja luonnon ekosysteemeihin videoiden, mukaansatempaavien installaatioiden ja yhteisöjä osallistavien projektien avulla. Hänen teoksensa ovat olleet esillä lukuisissa kansainvälisissä näyttelyissä, kuten Honolulun biennaalissa Yhdysvalloissa (2019); Taipein biennaalissa, Taiwanissa (2018–19); ja Mercosul Biennaalissa, Brasiliassa (2018). Vuonna 2017 Atienzalle myönnettiin Baloise Art Prize -palkinto Art Baselissa. Hän toimi residenssitaiteilijana NTU CCA Singaporessa vuonna 2018.

17:50 ZARINA MUHAMMAD AND ZACHARY CHAN: earth, land, sky and sea as palimpsest 2021, 17 min 37 s

Ekologiset häiriöt Singaporen suurelta osin kaupungistuneessa ympäristössä nousevat esiin earth, land, sky and sea as palimpsest -teoksessa. Zarina Muhammadin ja Zachary Chanin yhteistyönä syntynyt video on polveilevaa meditaatiota ekologisten ja henkisten todellisuuksien menettämisestä, mutta myös kestävyydestä nykyaikaisten infrastruktuurien hajaantuessa. Osallistavaa ekologiaa kartoittava teos viittaa hienovaraisesti siihen, että vaikka nopea kaupunkikehitys jatkuvasti harhauttaa meitä, monet puut ovat vanhempia kuin rakennukset ja henkiset maisemat löytävät tavan selviytyä nykyaikaisissa kaupunki-infrastruktuureissa.

Zarina Muhammad (s. 1982, Singapore) on taiteilija, kouluttaja ja tutkija, jonka toiminta on kietoutunut syvästi Kaakkois-Aasian suullisen historian, etnografisen kirjallisuuden ja historiografisten kertomusten kriittiseen uudelleenarviointiin. Performanssin, installaation, tekstin, rituaalin, äänen ja liikkuvan kuvan risteyksessä työskennelleenä häntä kiinnostavat kontekstit, joissa myyttien teko, kummittelevat historiografiat ja monilajinen sotku kasvavat ja kehittyvät. Hän on esittänyt performanssejaan ja installaatioitaan muun muassa Singaporen taidemuseossa (2019); Taipein Nykytaiteen museossa, Taiwanissa (2019); ja Indonesian Contemporary Art Networkissa, Yogyakartassa (2018). Hän oli Artist-in-Residence NTU CCA Singaporessa vuonna 2019.

Zachary Chan (s.1990, Singapore) on graafinen suunnittelija ja designkollektiivi crop.sg perustaja. Hän on myös äänisuunnittelija ja satunnainen säveltäjä ja muusikko. Muusikkona hän on esiintynyt The Observatoryn, Bhaskar’s Arts Academyn, Zarina Muhammadin, Tini Alimanin ja Singa Nglaras Gamelan Ensemblen kanssa. Säveltäjänä hän on osallistunut Singaporen Night Festivalille (2019) ja ensimmäiselle kansainväliselle Gamelan Festivalille Surakartassa, Indonesiassa (2018).

18:08 RICE BREWING SISTERS CLUB: Mountain Storytellers, Storytelling Mountains: A Tale Theatre 2020, 15 min 37 s

Eteläkorealaisen ekofeministisen kollektiivin Rice Brewing Sisters Clubin taiteellinen työ pyrkii aktivoimaan kollektiivisia prosesseja uusien sosiaalisten suhteiden ja ympäristökäytäntöjen tutkimiseksi. Mountain Storytellers, Storytelling Mountains: A Tale Theatre on kollektiivin ensimmäinen kokeellinen video. Se kutoo yhteen suullisia historioita, kansantarinoita, runoja ja maatalouden viisautta, jota on kerätty Deokgeo-rissa, pienessä maaseutuyhteisössä Gangwonin koillisalueella (Etelä-Korea). Teos koostuu seitsemästä lyhyestä luvusta, joista jokaisessa kyläläiset, pyhät puut ja rituaaliesineet esittävät paikallisia kansanperinnetarinoita. Leikkisästä ja omaperäisestä yhteisöllisyyden tunteesta täyttyvä elokuva tarjoaa katsauksen vaihtoehtoisiin maailmankatsomuksiin, jotka perustuvat kestäviin käytäntöihin ja ekologisiin uskomusjärjestelmiin. Teoksessa käytettävät tarinat ovat koreaksi ja englanniksi luettavissa täältä >>

Tällä hetkellä Hyemin Sonin, Aletheia Hyun-Jin Shinin ja Soyoon Ryun muodostama Rice Brewing Sisters Club (RBSC) on kollektiivi, joka perustettiin vuonna 2018 jäsenten risteävien intressien ympärille kokeilla ”sosiaalisen käymisen” prosesseja taiteellisena muotona. RBSC pyrkii rakentamaan kestäviä suhteita ja synergisiä verkostoja yhteisten tulevaisuusvisioiden luomiseksi osallistavilla käytännöillä, jotka kattavat kuvataiteen, performanssin, luovan kirjoittamisen, suullisen historian, ekologisen ajattelun ja tätien viisaudet.

18:24 CAROLINA CAYCEDO AND DAVID DE ROZAS: The Teaching of the Hands 2020, 47 min

Kokeellisessa dokumenttielokuvassa The Teaching of the Hands Carolina Caycedo ja David de Rozas tuovat esille alkuperäiskansojen kosmologisen tietoisuuden – jonka äänenä elokuvassa kuullaan Teksasin Carrizo/Comecrudo-heimon puheenjohtaja Juan Mancias – vastustaakseen maanmittaustekniikoihin ja materiaalis-kulttuuriseen louhintaan perustuvaa siirtomaatyylistä lähestymistapaa maahan.

Carolina Caycedo (1978) on kolumbialainen, Lontoossa syntynyt monialainen taiteilija. Caycedo tunnetaan esityksistään, videoistaan, taiteilijakirjoistaan, veistoksistaan ja installaatioistaan, jotka käsittelevät ympäristö- ja sosiaalisia kysymyksiä. Hänen työnsä myötävaikuttaa ympäristöhistoriallisen muistin rakentamiseen peruselementtinä ihmisiin ja ei-inhimillisiin olemuksiin kohdistuvan väkivallan toistamatta jättämiselle. Caycedo on tällä hetkellä ehdolla Artes Mundi 10 -palkinnon saajaksi Walesissa. Hän asuu ja työskentelee Los Angelesissa.

David de Rozas (s. 1979, Espanja/Yhdysvallat) on monialainen taiteilija, elokuvantekijä ja kouluttaja. Hän yhdistää kokeellisen dokumentaarin ja nykytaiteen muotoja, ja hänen taiteellinen työnsä tutkii historian ja muistin ulkoisia kitkoja, kolonisaation historiaa ja dekolonisaatioprosessien luontaisia jännitteitä. Hänen elokuviaan on esitetty elokuvafestivaaleilla, kuten Visions du Réel; True/False; Sheffield DocFest; ja Kassel DocFest (kaikki 2018). Hänen kansainvälisiin palkintoihinsa kuuluvat tuomariston palkinto parhaasta lyhytdokumentista Full Frame -dokumenttielokuvafestivaaleilla 2019 ja parhaan kokeellisen elokuvan palkinto Smithsonian African American Film Festival 2018 -festivaaleilla. Rozas on vuonna 2020 VIA Art Fundin taiteilijastipendin saaja. Vuonna 2021 hän toimi taiteilijana Headlands Center for the Artsissa San Franciscossa.

19:10 VÄLIAIKA 20 MIN

19:30 PEDRO NEVES MARQUES: Semente Exterminadora (Exterminator Seed) 2017, 28 min

Semente Exterminadora (Exterminator Seed) on spekulatiivinen fiktio, joka visioi lähitulevaisuudesta, jossa ihmiselämä kehittyy ekologisten katastrofien, siirtogeenisten viljelmien ja androidien keskellä. Tarina seuraa Capivaraa, offshore-öljynporauslautan työntekijää, joka evakuoidaan takaisin Rio de Janeiroon teollisuusonnettomuuden jälkeen; öljyvuoto, joka uhkaa nyt Brasilian rannikkoa paikallisen väestön tietämättä. Tavattuaan YWY:n, Guajajaran alkuperäiskansan naisen, Capivara matkustaa hänen kanssaan Mato Grosso do Suliin, naisen kotimaahan, etsimään työtä laajoilta monokulttuuriviljelmiltä. Teollista maataloutta, geneettistä kolonialismia ja yhteisiä hedelmättömyysnäkymiä vasten päähenkilöiden intiimi vuorovaikutus saa rajat luonnollisen ja keinotekoisen välillä vinoutumaan.

Pedro Neves Marquesin (s. Portugali, 1984) työ keskittyy tarinankerronnan, mielikuvien luomisen ja runouden kautta luonto-, teknologia- ja sukupuolipolitiikkaan yhdistäen yhteiskunnalliset ja historialliset analyysit syvään emotionaaliseen huoleen henkilökohtaisista suhteista ja läheisyydestä. Kattaen elokuvien ja installaatioiden teon sekä editoinnin ja kirjoittamisen Neves Marquesin tuotanto spekuloi luonnon tulevaisuutta käyttäen hyväksi erillisten ja usein ristiriitaisten kosmologioiden, tieteellisten fiktioiden ja historian näkökulmaa. Viime vuosina hänen yksityisnäyttelyitään on ollut seuraavissa paikoissa: CA2M Madrid, CaixaForum Barcelona, Espanja(2021); High Line, New York, Yhdysvallat (2020); ja Castello di Rivoli, Torino, Italia (2019). Hänen elokuvansa ovat kiertäneet elokuvafestivaaleilla maailmanlaajuisesti mm. New Yorkissa, Torontossa ja Rotterdamissa. Pedro Neves Marques oli Portugalin virallinen edustaja Venetsian 59:ssä biennaalissa 2022.

19:58 URSULA BIEMANN: Acoustic Ocean 2018, 18 min

Acoustic Ocean tutkii Pohjois-Norjan Lofoottien vedenalaista äänimaisemaa ja tuo meidät lähemmäksi tämän pitkään hiljaiseksi uskotun ”unettomuuden alueen” akustista elämää. Elokuvan kerronnassa Aquanaut – puolifiktiivinen meribiologi laulaja ja ympäristöaktivisti Sofia Jannokin tulkitsemana – suorittaa hydrofonien, parabolisten mikrofonien ja muiden äänityslaitteiden rituaalisen sijoittamisen rantaan aistiakseen monimuotoisten merenelävien ääniä. Kääntyessään maahan hän paljastaa myös ilmastomuutosten vaikutukset saamelaisiin, Pohjois-Skandinavian alkuperäiskansoihin, johon hän kuuluu. Teos nostaa pintaan maapallon nestemäisen universumin asukkaiden ilmaisemien merkkien tiheyden ja merkitykselliset ääntelyt, jotka tasoittavat tietä uusille ihmiselämän ja ei-inhimillisten elämänmuotojen välisille suhteille.

Ursula Biemannin (s. 1955, Sveitsi) taiteellinen työ perustuu tutkimukseen ja kenttätyöhön syrjäisillä paikoilla. Hän luo videoesseitä ja tekstejä, jotka tutkivat paikallisten ja planeettojen välisiä ympäristöyhteyksiä keskittyen erityisesti vesi- ja metsäekologioihin ja ekstraktivistisiin käytäntöihin. Vuodesta 2018 lähtien Biemann on ollut mukana luomassa alkuperäiskansojen yliopistoa Kolumbian Amazonissa, jolle hän kehitti Devenir Universidad -verkkoalustan. Hänen töitään on säännöllisesti esillä museoissa ja biennaaleissa ympäri maailmaa, ja hänellä on ollut kattavat yksityisnäyttelyt MAMACissa, Nizzassa, Ranskassa (2021); Broad Art Museumissa, Lansingissa, Yhdysvalloissa (2019); ja Neuer Berliner Kunstvereinissa, Saksassa (2013). Hän sai Prix Meret Oppenheimin vuonna 2009.

20:16 LIU CHUANG: Can Sound be Currency? 2021, 19 min 43 s

Can Sound be Currency? -elokuvassa Sichuanin maakunnan vuoristomaisema resonoi eri alkuperää ja luontoa edustavista äänistä: ilmakehän ja eläinten, ihmisten ja keinotekoisten äänien kanssa. Elokuvan äänimaisema on sävelletty tuomaan esiin ihmisten ja luonnon monimutkainen kietoutuminen, alkuperäisyhteisöjen kosmologiset näkemykset ja kielellinen monimuotoisuus sekä kehittyvät tavat, joilla äänet ilmaisevat henkistä merkitystä ja muokkaavat lajien välisiä suhteita. Etnisten vähemmistöjen rikkaalle alueelle sijoittuva teos käsittelee myös muutoksia ja menetyksiä, joita paikallisyhteisöt kokevat nopean talouskehityksen edessä.

Veistosten, videoiden, performanssien ja installaatioiden parissa työskentelevä Liu Chuang (s. 1978, Kiina) on innokas globalisaation sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristövaikutusten tulkki nyky-Kiinassa. Kriittisen ja runollisen herkkyyden suuntaamana hänen taiteellinen työnsä käsittelee monenlaisia todellisuuksia kartoittaen systeemisiä rakenteita, jotka ovat taustalla ihmisten jokapäiväisessä kokemuksessa nykyaikaisuudesta nopeasti kehittyvässä yhteiskunnassa. Hänen töitään on ollut esillä muun muassa Museum of Contemporary Artissa, Tokiossa, Japanissa (2020); Guangdong Times Museumissa, Guangzhoussa, Kiinassa (2019); Centre Pompidoussa, Pariisissa, Ranskassa (2019) ja K11 Art Foundationissa, Hong Kongissa (2018).

20:36 CHU HAO PEI: Inventing Miracle – The Rice to Power 2021, 9 min 59 s

Riisi, Aasian ravinnon perusta, on yleinen kaikille tuttu viljelykasvi. Inventing Miracle: The Rice to Power avaa riisin ja politiikan väliset suhteet Kaakkois-Aasiassa kylmän sodan huipulla. Kansainvälinen riisintutkimuslaitos (IRRI), joka on monissa aikakauden historiallisissa kertomuksissa unohdettu, perustettiin 1960-luvun alussa Filippiineille. Yhdysvaltojen tukema instituutio IRRI kehitti risteyttämisen ja geenimanipuloinnin avulla korkeatuottoisen riisinlajikkeen IR8:n, joka tunnettiin nimellä ”Miracle Rice”, ehkäistäkseen uhkaavia ruokakriisejä ja vahvistaakseen Yhdysvaltojen hallitsevan aseman alueella. Aloitteeseen liittyvää arkistomateriaalia yhdistävä Inventing Miracle osoittaa, kuinka riisiteknologiaa on käytetty strategisena työkaluna geopoliittisten agendojen palveluksessa.

Chu Hao Pei (s. 1990, Singapore) on kuvataiteilija, jonka teoksiin ovat vaikuttaneet hänen pitkäaikainen kiinnostuksensa kulttuurin ja ympäristön välisiin suhteisiin. Hao Pein taiteellinen työ tutkii muuttuvia fyysisiä, yhteiskunnallisia ja emotionaalisia yhteyksiä luonnon- ja kaupunkimaisemiin. Hänen teoksensa valaisevat huomiotta jätettyä ja sattumaa yhdistämällä sitoutumisen, dokumentoinnin ja tutkimuksen prosesseja tutkiakseen poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten tekijöiden muovaaman ympäristön ja kulttuurin menetyksen (tai elpymisen) monimutkaisuutta. Hao Pei käyttää tiettyjä dokumentointi- ja esitysmenetelmiä paljastaakseen aiheensa puolia, samalla kun se sekä kätkee että kiinnittää huomion siihen, mitä ei vielä voida viestiä tai ymmärtää.

20:46 ROBERT ZHAO RENHUI: And A Great Sign Appeared 2021, 4 min 52 s

Lentävien lintujen havainnointia on aikoinaan käytetty nykyhetken tulkitsemiseen ja tulevaisuuden ennustamiseen. And A Great Sign Appeared vangitsee tuhansien aasialaisten avohaikaroiden äkillisen saapumisen Singaporeen Kaakkois-Aasian pohjoisosista 22. joulukuuta 2019. Taiteilija seurasi lintujen viikon mittaista turhaa ja lopulta epäonnistunutta sopivan yöpymispaikan etsintää asutun kaupunkivaltion tiiviissä maisemassa. Tiedostaessamme yhä enenevissä määrin, että ympäristön muutokset ja luonnonvarojen jyrkkä väheneminen monien lajien kotimailla muuttavat näiden käyttäytymismalleja ja vaellusreittejä, teos kutsuu meitä pohtimaan tämän odottamattoman tapahtuman mahdollisia merkityksiä ja planeettaa odottavaa epävarmaa tulevaisuutta.

Robert Zhao Renhui (s. 1983, Singapore) on monialainen taiteilija ja The Institute of Critical Zoologists -instituutin perustaja. Hänen taiteellinen työnsä keskittyy ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen sekä haastaa hyväksytyt objektiivisuuden parametrit ja tieteelliset luokittelutavat, tutkien ekologisten sotkeutumisten monimutkaisuutta ja ihmisen toimien kauaskantoisia vaikutuksia. Hänen töitään on ollut esillä muun muassa kansainvälisissä näyttelyissä, kuten Busan Biennale, Etelä-Korea (2020); 6. Singaporen biennaali (2019–2020); ja 9th Asia Pacific Triennial of Contemporary Art, Brisbane, Australia (2018–19). Hänen Christmas Island Expert Working Groupin loppuraporttinsa esiteltiin NTU CCA Singaporessa vuonna 2018. Hän toimi residenssitaiteilijana NTU CCA Singaporessa vuosina 2017–2018.

Lisätietoa ohjelmasta ja kuraattoreista

Tämä elokuvaohjelma suunniteltiin alunperin osaksi NTU CCA Singaporen tuottaman Free Jazz IV. Geomancers -multimedianäyttelyn ohjelmaa (14.-23.1.2022), jonka kuratoivat Anna Lovecchio ja Magdalena Magiera.

Anna Lovecchio on kuraattori ja taidehistorioitsija sekä tällä hetkellä ohjelmasta vastaava apulaisjohtaja NTU Center for Contemporary Art Singaporessa. Hän aloitti työnsä siellä vuonna 2016 taiteellisen tutkimuksen ja kriittisen diskurssin edistämiseen keskittyvän kansainvälisen residenssiohjelman kuraattorina. Aiemmin hän on toiminut kuraattorina Villa Croce Museum of Contemporary Artissa Genovassa, Italiassa, missä hän on työskennellyt muun muassa Tomás Saracenon, Tony Conradin, Susan Philipszin, Pino Pascalin, Julieta Arandan ja Zhang Enlin yksityisnäyttelyiden parissa. Vuodesta 2007 vuoteen 2008 hän toimi Around Photography International -taidelehden päätoimittajana. Hän on valmistunut tohtoriksi nykytaiteen historiasta Bolognan yliopistosta Italiasta ja maisteriksi nykytaiteesta ja museotutkimuksesta Tuftsin yliopistosta Bostonista Yhdysvalloissa.

Magdalena Magiera on tällä hetkellä kuraattori ja tutkija NTU CCA Singaporessa. Hänen työnsä ja asiantuntemuksensa kattaa laajan valikoiman taiteen- ja tieteenaloja, mukaan lukien näyttelyiden tekeminen ja tapahtumapaikkojen rakentaminen; prosessipohjaisen tutkimuksen kehittäminen; luentojen ja konferenssien järjestäminen; sekä tapahtumien ja esitysten lavastaminen. Hän on työskennellyt instituutioiden kanssa kaikkialla Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa, mukaan lukien biennaaleissa, museoissa ja taiteilijavetoisissa tiloissa. Hän on kehittänyt projekteja erilaisten taideinstituutioiden kanssa, kuten Rockbound Art Museum, Shanghai; documenta(13), Kassel; KW Institute for Contemporary Art, Berliini; Kulturprojekte Berlin e.V.; e-flux Berliini, Mexico City ja New York; ja frieze d/e. Tällä hetkellä hän toimii berliiniläisen haastattelulehden mono.kulturin toimittajana, joka profiloi nykytaiteen ja -kulttuurin johtavia henkilöitä.

IHME Helsingille on myönnetty Ekokompassi-sertifikaatti. Olemme sitoutuneet säästämään luonnon resursseja, joten emme ole kutsuneet taiteilijoita tai kuraattoreita paikalle. Tapahtuman päästöt kompensoidaan.

IHME Helsinki kiittää NTU Centre for Contemporary Art Singaporea, kuraattoreita ja taiteilijoita mahdollisuudesta esittää Geomancers -näytös Helsingissä.