Miten edistää kestäviä ruokakäytäntöjä taideorganisaatiossa?

22/07/2020

Ruoalla on suuri vaikutus ilmastoon, biodiversiteettiin ja Itämeren tilaan. Se on myös hyvin henkilökohtainen asia, johon liittyy paljon tunteita ja erilaisia intressejä. Mikä on työpaikan rooli ja miten edistää kestäviä ruokakäytäntöjä taideorganisaatiossa?

Asumisen ja liikkumisen ohella ruoka on merkittävin yksittäisen henkilön ilmastopäästöjen lähde. Tutkimusten mukaan suomalainen syö tai juo vuoden aikana keskimäärin yli 2500 kertaa. Yhteensä suomalaiset ehtivät viettää noin 14 miljardia ateriointihetkeä vuodessa! Ei siis ihme, että ruoan tuotanto- ja jakeluketju aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin 25 %.

Vitsinä voidaan väittää, että taideorganisaation ruokailun hiilijalanjälki on pieni siitä yksinkertaisesta syystä, että siihen sisältyy lähinnä shampanjaa. Totta onkin, että ruoan osuus taideorganisaation budjetissa on pieni. Tilaisuuksien ja kokouksien tarjoilut, ravintolassa tarjotut lounaat ja virkistyspäivän eväät – näiden hiilijalanjälki on suoraan organisaation vastuulla. Sen sijaan työntekijöiden henkilökohtaiset valinnat ovat organisaation hiilibudjetin ulkopuolella. Työpaikka voi kuitenkin tukea kestäviä ruokailukäytäntöjä monin tavoin. Alla joitakin esimerkkejä.

Näin voit edistää kestäviä ruokakäytäntöjä taideorganisaatiossa:

SUORA VAIKUTUS:

  • TILAISUUKSIEN TARJOILUT. Käytä tilaisuuksia uusien, ekologisten makunautintojen näyteikkunana. Osaava catering-palvelu tai ravintola loihtii tutuista ekologisista raaka-aineista salonkikelpoista tarjottavaa. Peruna ja juurekset ovat ilmastoruokien ykköskastia, särkiateria poistaa ravinteita Itämerestä, luomu vaalii maaperän viljavuutta. Selvitä myös, mistä tulee tilojen sähkö ja lämmitys sekä kuinka paljon kuljetuksia raaka-aineiden hankkiminen edellyttää. Hävikin ehkäisy tulee näiden jälkeen.

TYÖNTEKIJÖIDEN TUKEMINEN:

  1. YHDESSÄ. Keskustelkaa yhdessä, miten työkulttuuri voisi paremmin tukea kestäviä valintoja.
  2. SEURANTA JA ANALYSOINTI. Onko ruokailussa toistuvia haasteita? Liikaa lihaa, kohtuuttomasti suklaata, paljon pakkausjätettä, eväät homeessa? Analysoi, miten ajankäyttö, osaaminen, tunnetila ja tarjolla olevat vaihtoehdot vaikuttivat valintoihin.
  3. AIKA JA ORGANISOINTI. Ehtiikö lounastauolla hengähtää ja käydä läheisessä ruokalassa? Ehtiikö illalla valmistaa seuraavan päivän ruoka-annosta? Miten näihin asioihin voisi vaikuttaa? Uuden rutiinin opettelu vie aikansa. Pilko tehtävä osiin, kirjoita muistilista ja ajasta tarvittavat muistutukset kännykkään.
  4. OSAAMINEN JA MOTIVAATIO. Työpaikan kahvipöytä voi olla erinomainen areena vaihtaa reseptivinkkejä ja kokkauskokemuksia. Oikein innostunut työporukka voi palkata virkistyspäiväksi kokin opettamaan lahnafileiden tai hernefalafelien tekoa. Voitte kokeilla myös yhteistä kokkaussessiota etänä tai livenä!
  5. MELKEIN OMA RAVINTOLA. Kaupungissa ravintolapalvelujen käyttäminen on hyvä idea, kun listalta löytyy kasvista ja hävikki minimoidaan. Pikkuravintolan pitäjälle voi olla hyödyllistä tietää, minä viikonpäivänä käytte ruokailemassa tai milloin pidätte kesälomat. Voitte myös selvittää, voiko lähiravintolan kanssa tehdä sopimusta hävikkiruoan noutamisesta.
  6. PALKINNOT, KISAT JA KAMPANJAT. Kestäviä käytäntöjä voi edistää myös leikkimielisin kilpailuin. Lihaton lokakuu ja tammikuun vegaanihaaste ovat jo perinteisiä kampanjoita, joihin voi osallistua koko porukalla. Yllättävän hyvin voi toimia myös piirretty kukka tai aforismi kannustuksena kollegalle, joka on muistanut ottaa eväät mukaan viikon jokaisena päivänä tai paistanut silakkaa elämänsä ensimmäisen kerran. On tärkeää muistaa palkita itseään ja muita onnistumisesta! 😊

 

Tämä kirjoitus on osa vuonna 2020 julkaistavaa sarjaa, jossa IHMEen ekokoordinaattori Saara Korpela käsittelee hiilijalanjälkeä taidetuotannossa. Osallistu keskusteluun Twitterissä @IHMEhelsinki tai lähetä viesti sähköpostitse saara.korpela(at)ihmehelsinki.fi.

Aiemmin ilmestyneet ekoblogit:

Lue kaikki ekoblogit blogiarkistosta.