Miten lämmityksen hiilijalanjälki lasketaan?

07/04/2020
Kuva: Pixabay

Tässä postauksessa paljastan, miten lämmityksen hiilijalanjälki lasketaan ja vieläpä helposti. Aluksi pieni muistutus, miksi lämmityksen päästöt ovat iso asia Suomessa: Kylmän ilmaston takia lämmitys kattaa 25 % energiankulutuksesta. Se on paljon. Jopa liikenteen osuus on pienempi, ”vain” 16 % energiankulutuksesta. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä energiasektorin osuus on 75 %. Tästä syystä on tärkeää kiinnittää huomiota lämmitykseen niin omassa toimistossa kuin tapahtumapaikoilla.

Taideorganisaation peruspäästöt muodostuvat yleensä näyttely- ja toimistotilojen lämmityksestä. Meillä IHMEessä on pysyvästi käytössään vain toimistotila, tapahtumia varten käytetään vuokrattuja tiloja. Hiililaskelmien kannalta tämä tarkoittaa kahta eri tapaa laskea päästötietoja: toimiston kohdalla tarvitaan enemmän tietoja, yksittäisen tapahtuman kohdalla käytetään kertoimia.

Tapaus 1: toimiston lämmitys 

Mistä sitten voi löytää tarvittavat tiedot toimiston lämmityksen hiilijalanjäljen laskemiseen? Silloin kun toimisto sijaitsee kerrostalossa, paras tietolähde on isännöitsijä. Isännöitsijän yhteystiedot löytyvät yleensä kerrostalon aulasta, näin myös IHMEen tapauksessa. Otin yhteyttä isännöitsijään ja sain energiatodistuksen helposti ja nopeasti. Kysyin myös hiilijalanjälkitietoja, mutta näin vuonna 2020 tämä kysymys ei vielä saanut vastakaikua.

Energiatodistuksessa minua hämmästytti eniten se, että luokituksessa A:sta G:hen (jossa A on kaikkien energiatehokkain), IHMEen toimistorakennus oli luokassa F – melkein kuin Failed! Energiatodistuksesta löytyi kuitenkin myös selvä lukema kaukolämmön kulutukselle neliömetriä kohti. Googlen ystävällisellä avustuksella onnistuin löytämään helsinkiläisen energiayhtiön Helenin ominaispäästöt. Kun nämä luvut kerrottiin toimiston pinta-alalla, laskelma oli valmis. Melkein. Hiilifiksu laskuri lisäsi päästöihin vielä 20 % polttoaineen toimitusketjun aiheuttamia päästöjä.

  • Rakennuksen lämmitysenergia: 194 kWh/m2 per vuosi
  • Toimiston pinta-ala: 70 m2 
  • Kaukolämmön ominaispäästöt: 198 g CO2/kWh  
  • + 20 % toimitusketjun päästöjä

Tapaus 2: yksittäinen tapahtuma 

Yksittäisen tapahtuman hiilijalanjälki on helpointa laskea laskurin valmiiden kertoimien avulla. Laskelmaa varten tarvitsee selvittää vain muutama parametri. Hiilifiksu järjestö -laskurissa täytyy vain ilmoittaa tapahtuman pituus tunneissa ja tapahtumapaikan pinta-ala neliömetreissä. Osa tilavuokraajista ilmoittaa neliömetrit verkkosivullaan. Ehkä tulevaisuudessa verkkosivuilta löytyy myös hiilijalanjälkitietoja?

Nämä 3 tietoa tarvitaan toimiston lämmityksen hiilijalanjäljen laskemiseen

  1. Kaukolämmön (vuosi)kulutus:
    1. Ota yhteys isännöitsijään (yhteystiedot yleensä kerrostalon ala-aulassa). 
    2. Pyydä rakennuksen energiatodistusta tai lämmitystietoja. 
    3. Etsi energiatodistuksesta kaukolämmön kulutus (kWh/m2).
  2. Paikallisen energiayhtiön ominaispäästöt (g CO2/kWh)
  3. 20 % toimitusketjun päästöjä

Nämä 2 tietoa tarvitaan tapahtuman hiilijalanjäljen laskemiseen  

  1. Tilan pinta-ala: Tarkasta nettisivulta tai pyydä tilan vuokraajalta
  2. Tapahtuman kesto tunteina  

Mitä saatiin tulokseksi? 

Yhteenvetona voidaan sanoa, että lämmityksen hiilijalanjälki on varsin helppo laskea niin toimiston kuin yksittäisen tapahtumankin osalta. IHMEen toimiston hiilijalanjälki oli 3,2 tonnia CO2 vuodessa ja tapahtuman hiilijalanjälki oli 4 kg CO2 neljässä tunnissa. Onko se paljon vai vähän? Se on hyvä kysymys. Vastaus riippuu näkökulmasta ja vertailukohdista. Palaan siihen myöhemmin.  

 

Tämä kirjoitus on osa vuonna 2020 julkaistavaa sarjaa, jossa IHMEen ekokoordinaattori Saara Korpela käsittelee hiilijalanjälkeä taidetuotannossa. Osallistu keskusteluun Twitterissä @IHMEhelsinki tai lähetä palautetta sähköpostitse saara.korpela(at)ihmehelsinki.fi.

Aiemmin ilmestyneet ekoblogit:

Lue kaikki ekoblogit blogiarkistosta.