IHME Helsinki 2022 -teos Amar Kanwarin Learning from Doubt -verkkokurssin opiskelijatyöt ovat esittelyssä Environmental Humanities Month -tapahtuman aikana 3.11.2022 kaikille avoimessa verkkotapahtumassa. Learning from Doubt -kurssille osallistui Taideyliopiston Kuvataideakatemian ja Helsingin yliopiston kestävyystieteen opiskelijoita, joista osa jatkoi kurssilla heränneitä pohdintoja oman lopputyönsä muodossa. Tehtävänä oli tutkia vaihtoehtoisia tapoja arvioida ja ymmärtää valitsemaansa ympäristörikosta. Opiskelijat ovat soveltaneet töissään Kanwarin epäilyn metodia.

Olemme iloisia, että Amar Kanwarin kurssi jatkaa elämäänsä opiskelijatöissä ja voimme jakaa ne kaikkien nähtäväksi. Environmental Humanities Month -kuukauden ohjelma päivitetään syksyn mittaan Helsinki #ENVHUM blogissa.

Lue lisää verkkotapahtumasta ja siihen osallistumisesta >>

Verkkotapahtuma pidetään Zoomissa ja vaatii rekisteröitymistä. Tapahtuma on englanninkielinen:

Rekisteröidy tapahtumaan viimeistään päivää ennen saadaksesi linkin Zoomiin >>

Tervetuloa kuulemaan mihin epäilystä oppiminen on johtanut opiskelijoiden töissä!

Tapahtuman ohjelma

16:00 – 16:10 Avaussanat, Viktor Pal, Environmental Humanities Hub, Helsingin yliopisto

16:10 – 16:30 Zagros Manuchar: A poem from a former child soldier

Runo.

Ääninauha.

Entinen lapsisotilas.

Teos kertoo vain entisen lapsisotilaan luetusta runosta.

Zagros Manuchar (s. 1990, Sulaimania, Irak) on suomalainen elokuvantekijä ja taiteilija, jonka töitä on ollut esillä kansainvälisesti muun muassa elokuvafestivaaleilla ja Suomen kulttuuri-instituuteissa. Taiteellisessa työssään hän on käsitellyt lapsuutta, yksinäisyyttä, väkivaltaa sekä nähdyksi ja rakastetuksi tulemisen tarvetta. Hän on myös opettanut taidetta lapsille ja nuorille ja hänellä on kandidaatin ja maisterin tutkinnot Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta. Amar Kanwarin kurssin aikana hän tutki lapsisotilaan ahdinkoa; Manuchar tapasi entisen lapsisotilaan, selviytyjän, ja lopulta teki hänestä lyhytelokuvan ja ääninauhan (The poem from a former child soldier).

16:30 – 16:50 Emma de Carvalho: Island of Birds. Uunisaari.

Island of Birds. Uunisaari. (Lintujen saari. Uunisaari.) on Emma de Carvalhon lyhytelokuva. Se tutkii, miten ilmastonmuutos on vaikuttanut lintuihin Helsingin Uunisaarella. Keskustelemalla isoäitinsä kanssa sekä omien videomateriaaliensa ja tutkimustensa avulla Emma tutkii, mitä muisti, todisteet, rikokset ja arkistot tarkoittavat tällä saarella.

Emma on maisteriopiskelija Helsingin Yliopiston Contemporary Societies -kurssilla. Häntä kiinnostaa taide, elokuvanteko ja kirjoittaminen.

16:50 – 17:10 Scott Williams ja Spyriduola Fotinis: Echoes from the Past

Echoes from the Past(Kaikuja menneisyydestä) on multimediatutkimus siitä, kuinka Amerikan kolonialismin historia vaikuttaa ja heijastaa nykyhetkeä ja tulevaisuutta tekijöiden henkilökohtaisissa pohdinnoissa yhteisöistään. Yhdistelemällä historiallista tutkimusta, oikeustapauksia ja useiden Amerikan intiaaniheimojen ajankohtaisia lausuntoja tämä projekti kaivautuu syvälle Koillis-Yhdysvaltojen esikolonialististen ihmisten kulttuuriin, kieleen ja elämään. Se seuraa tekijöiden matkaa oppiessaan omasta osuudestaan tässä rikoksessa ja laajemmin siitä, kuinka maan asuttamisen jälkeiset ihmiset Amerikassa voivat lisätä ymmärrystään ja ryhtyä merkityksellisiin toimiin korjatakseen menneisyyden vääryydet.

Scott Williams on maisteriopiskelija Helsingin yliopiston Ympäristömuutos ja globaali kestävyys -ohjelmassa. Hän opiskelee ympäristöpolitiikkaa keskittyen käyttäytymisen ja toiminnan väliseen kuiluun ja sidosryhmien vuorovaikutukseen ilmastonmuutoksessa. Scott on osa alkuperäiskansojen lukupiiriä, joka Taideyliopiston Kuvataideakatemian ja Helsingin yliopiston yhteistyönä edistää tieteidenvälistä viestintää alkuperäiskansoista. Scott esittelee hänen ja Spyridoulan työtä.

17:10 – 17:30 Tauko

17:30 – 17:50 Anni Piiroinen: Häirityt vedet

Laajamittainen turvemaiden ojitus on muovannut suomalaisia maisemia perinpohjaisesti. Projektissani keskityn muokattuihin vetisiin suhteisiin ja yritän ymmärtää, mitä ojitus on oikeastaan merkinnyt. Kun ojia on kaivettu edistyksen nimissä, vedet soissa ja niiden ympärillä on laitettu vaarallisesti sekaisin. Näissä häirityissä vesissä liikkuu uusia asioita, kehkeytyy uusia prosesseja, ja entiset huolenpidon ja selviytymisen suhteet vaarantuvat.

Olen toisen vuoden maisteriopiskelija Ympäristömuutoksen ja globaalin kestävyyden ohjelmassa Helsingin yliopistossa. Minua kiinnostaa etsiä uusia tapoja ymmärtää maisemia, jotka luulin tuntevani. Yritän nähdä, miten monet eri asiat, kuten kasvit, koneet ja unelmat edistyksestä, kietoutuvat yhteen yhä uudelleen ja muovaavat ympäristöämme tietynlaiseksi.

17:50 – 18:10 Sonja Kilpeläinen: Scene of a secret

Scene of a Secret (Salaisuuden kohtaus) on esitys rikollisen rakastamisen ristiriitaisuudesta. Performanssi tutkii, kuinka pettymyksen ja kiitollisuuden havaitut vastakohdat elävät yhdessä kehossa. Esitys perustuu butoh-harjoitukseen.

Sonja Kilpeläinen opiskelee neurotieteen maisteriohjelmassa Helsingin yliopistossa. Sonjaa kiinnostaa neurotieteen ja psykologian näkökulma muuntuneiden tajunnantilojen kokemukseen ja näiden kokemusten vaikutukset yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin. Sonja on myös liiketaiteilija ja tutkii muuntuneita tajunnantiloja kokemuksellisesti butoh- ja somaattiset harjoitukset ja meditaatio työkaluinaan. 

18:10 – 18:30 Joonas Pulkkinen ja Lauri Lähteenmäki: Forest as a war victim – 1950’s as turning point of Finnish industrialization and Forest industry

Metsä sotauhrina – 1950 luku käännekohtana Suomen teollistumisessa ja metsäteollisuudessa on keskustelu kahden Kuvataideakatemian opiskelijan välillä, joita kiinnostaa Suomen metsien ympäristöhistoria.

Joonas Pulkkinen on toisen vuoden opiskelija Praxis-maisteriohjelmassa, joka keskittyy taiteen kuratoimiseen ja välittämiseen. Osana kurssia kirjoitetussa esseessä Logged, cutted, torned, crashed, burnt, destroyed Pulkkinen esittää avoimia kysymyksiä toisen maailmansodan aikaisten Puolustusvoimien arkistojen pohjalta. Pulkkinen tutkii, miksi tuhoutunut metsä on ollut osa Puolustusvoimien valokuvaajien dokumentaatiota ja miten niitä on kuvattu kirjaimellisesti. Pulkkinen yrittää ymmärtää dokumentaation tarvetta sekä Suomen metsien sotaa edeltäneen tilan ja sodanjälkeisen suomalaisen yhteiskunnallisen modernisointi- ja teollistumishankkeen kontekstia.

Pulkkinen on kutsunut mukaan toisen Kuvataideakatemian maisteriopiskelijan Lauri Lähteenmäen keskustelemaan mainituista aiheista sekä Lähteenmäen omasta työstä ja käytännöstä. Kuvan Kevät 2022 maisterinäyttelyssään Lähteenmäen valokuvakirja ja -näyttely Vihreän kullan kuume (2022) perustuvat julkisista uutislähteistä kerättyyn mediatietoon metsänkäyttökeskustelusta Suomessa.

Joonas Pulkkinen on toisen vuoden opiskelija Praxis-maisteriohjelmassa, joka keskittyy taiteen kuratoimiseen ja välittämiseen Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa. Ennen näitä opintojaan, Pulkkinen on opiskellut estetiikkaa ja käytännöllistä filosofiaa Helsingin yliopistossa.