Merta kuunnellen – äänitaide Itämeren tutkimisessa ja suojelussa

Norjalaistaiteilija Jana Winderen säveltää Helsinkiin uuden paikkasidonnaisen teoksen, jossa kuullaan myös taiteilijan eri vesistöistä nauhoittamia ääniä. IHME Helsinki tilausteos toteutetaan Helsingin Töölössä soutustadionilla 6.-24.8 2021. Varta vasten soutustadionin katsomoon rakennettuun ääniteokseen on vapaa pääsy. Tilavassa ulkoilmateoksessa on helppo noudattaa covid-19 -pandemiaan liittyviä ohjeistuksia.

Teoksen nimi, Listening Through the Dead Zones, viittaa  myös Itämeressä esiintyviin kuolleisiin alueisiin, joissa happipitoisuus on niin alhainen, että alueet ovat elinkelpoisia ainoastaan bakteereille ja viruksille. Kuolleiden alueiden synty liittyy Itämeren rehevöitymiseen.

Taiteen ja tieteen vuoropuhelu

Winderenin teos yhdistää taiteellisia menetelmiä ja ajankohtaista Itämeren tutkimusta. Taiteilija haluaa teoksen myötä kiinnittää huomiomme Itämeren tilaan ja siihen, miten meistä jokainen voi arkisilla valinnoilla vaikuttaa lähimeremme hyvinvointiin. Suomen johtavien Itämeritutkijoiden vinkkejä arjen tekoihin kuultiin teokseen liittyvässä käynnistystapahtumassa elokuussa 2020. Tapahtumassa pidetyt puheenvuorot on tallennettu IHMEen YouTube -kanavalle. IHMEen verkkosivuilta löytyvät teoksen taustatyöhaastattelut valottavat Itämeren tilaa mm. tutkijoiden, maanviljelijän ja kalastajan työn näkökulmista.

Opetuspaketissa lähteitä taiteen, tieteen ja Itämeren äärelle

Opetuspakettiin on koottu ehdotuksia katsottavista videoista, luettavista haastatteluista sekä hyödyllisistä verkkosivuista, joiden kautta voi hahmottaa omien valintojen vaikutusta Itämereen ja oppia äänitaiteesta nykytaiteen muotona. Kunkin kokonaisuuden perässä on joukko kysymyksiä, joiden kautta voi halutessaan pohtia nähtyä tai luettua, kysymyksiä voi hyvin keksiä lisää. Osioista 1-4 voi valita sopivat kokonaisuudet käytettävissä olevan ajan mukaan tai niitä voi hyödyntää isomman projektin suunnittelussa.

Videoiden ja ääninäytteiden kestot on merkitty linkkien yhteyteen. Kunkin lisätietoartikkelin lukemiseen menee noin 5 minuuttia. Keskusteluun on hyvä varata aikaa noin 10-15 minuuttia.

Aineiston kautta voidaan tutustua mm. seuraaviin asioihin:

• Miten ja mitä Itämeren tilasta tutkitaan?
• Miten tutkijat puhuvat?
• Oman vaikuttavuuden ymmärtäminen suhteessa ympäristön tilaan
• Omien tekojen kautta voimaantuminen ja toivon löytäminen ympäristöahdistukseen
• Nykytaiteen muotoihin tutustuminen ja äänitaideteoksen analyysi
• Taiteen ja tieteen vuorovaikutus
• Esimerkkejä erilaisista urapoluista

Taiteilijasta ja IHME Helsingistä

Jana Winderen on kansainvälisesti arvostettu nykytaiteilija, jonka ääniteoksia ja konsertteja on kuultu maailman merkittävissä museoissa ja taideinstituutioissa. Taiteilijan käyttämä äänitystekniikka ja sävellykset ovat hyvin arvostettuja myös tutkijoiden keskuudessa.

IHME Helsinki on nykytaiteen tilaajaorganisaatio, joka yhdistää taiteen, tieteen ja ilmastotyön. IHME tuottaa vuosittain teoksen julkiseen tilaan sekä tapahtumasarjan luomaan näkemystä ja toiveikkuutta ympäristökriisiin. IHMEen teokset ja tapahtumat ovat avoimia ja maksuttomia kaikille. Covid-19 pandemian vuoksi toteutamme sekä Jana Winderenin että Katie Patersonin teokset kesällä 2021. Työmme mahdollistavat perustajasäätiömme Taidesäätiö Pro Arte, Koneen säätiö ja Saastamoisen säätiö vuosina 2020-22.

1. Johdanto taiteilijan työhön

Video: Taiteilija Jana Winderen IHMEe toiminnanjohtaja, kuraattori Paula Toppilan haastattelussa Listening Through the Dead Zones -käynnistystapahtumassa 22.8.2020.

Kesto 16 min. Englanninkielisessä haastattelussa on suomenkielinen tekstitys. https://www.youtube.com/watch?v=vddjQRSY9hg

Videolla kuullaan tiivistetysti IHME Helsingin toiminnasta. Taiteilija Jana Winderen kertoo Norjasta etäyhteyksin järjestetyssä haastattelussa taustastaan, jossa huoli omasta lähiympäristöstä johti opiskelemaan mm. matematiikkaa ja kalataloutta. Taiteesta kiinnostunut Winderen päätyi lopulta yhdistämään opiskelualansa taiteelliseen uraansa. Winderen kertoo äänitystyön haastavuudesta ja siitä, mitä hän on oppinut maailman meristä niitä kuuntelemalla.

Lisätietoa: Mitä ovat Itämeren kuolleet alueet? Ruotsalaistutkija Anders Tengbergin haastattelu: https://www.ihmehelsinki.fi/2020/10/itameren-kuolleet-alueet/

Lisätietoa: Jana Winderenistä ja esimerkkejä hänen muista teoksistaan: https://www.ihmehelsinki.fi/ihme-teos/#tietoa-taiteilijasta

Kysymyksiä: Mitä uutta voidaan oppia merenalaisista äänistä? Millaiset asiat vaikuttavat taiteilijan teosten syntymiseen? Voiko taiteella saada muutosta aikaan ja miten? Miksi Jana Winderen tekee työtä luonnontieteen tutkijoiden kanssa?

2. Kuuntelutehtävä: Jana Winderen: Spring Bloom in the Marginal Ice Zone – Monitor Mix

Teoksen kokonaiskesto on noin 35 min, josta voi kuunnella myös osan. https://janawinderen.bandcamp.com/album/spring-bloom-in-the-marginal-ice-zone

Jana Winderen on tehnyt äänityksiä eri puolilla maailmaa ja säveltänyt näitä ääniä yhdistellen teoksiaan. Kaikki teoksissa kuultavat äänet ovat peräisin luonnosta. Joissakin tapauksissa hän on muuttanut äänten taajuutta tai nopeutta, jotta ne olisivat ihmiskorvan kuultavissa.

Spring Bloom in the Marginal Ice Zone -teoksen äänet on nauhoitettu Barentsin merellä, joka sijaitsee jäämeren reuna-alueella. Teos taltioi vuosittaisen planktonin kukinnan ja sitä seuraavien kalojen ja merinisäkkäiden vedenalaisia ääniä.  Kasviplanktonit ovat merkittäviä hiilinieluja, hapen vapauttajia ja jokaisen vesistön ravintoketjun alku. Teoksessa kuullaan mm. jään narahtelua, seitin ja turskan ääniä sekä isompia merinisäkkäitä kuten partahylkeiden, ryhävalaiden ja miekkavalaiden ääntelyä.

Kysymyksiä: Mitä kuulet? Millainen tunnelma teoksessa on? Miten monta eri ääntä kuulet? Voiko ääniteoksen kautta saada uutta tietoa? Miksi näiden eliöiden ääniä pitäisi kuunnella? Millaista melua ihminen tuottaa mereen? Voiko melu ja valo vaikuttaa meressä elävien eläinten elämiin?

Lisätietoa: Miksi leväkukinnot ovat sekä tärkeitä että haitallisia? Ruotsalaistutkija Anders Tengbergin haastattelu: https://www.ihmehelsinki.fi/2020/10/itameren-kuolleet-alueet/

Lisätietoa: Millainen merkitys ihmisen luomalla melulla on merten hyvinvointiin? Miten melu vaikuttaa Itämeren tilaan? https://itameri.fi/fi-FI/Luonto_ja_sen_muutos/Itameren_tila/Vedenalainen_melu

3. Itämeriteko: Laske oma Itämerijalanjälkesi

Video: Erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta kertoo Itämerijalanjäljestä ja helposta laskurista, jolla mitata omien valintojen vaikutusta Itämereen. Suomeksi. Kesto 19 min. https://www.youtube.com/watch?v=FfASRv0Z-yg

Millainen on oma Itämerijalanjälkesi ja mistä asioista se koostuu? Laskurilla voi verrata omaa jalanjälkeä muiden alueella asuvien keskimääräiseen jalanjälkeen. Itämerilaskurin voi tehdä ilman videon katsomista. Laskurin täyttämiseen menee noin 10 minuuttia. https://johnnurmisensaatio.fi/itameren-suojelu/itamerilaskuri/

Lisätietoja: Videon sijaan voi lukea myös erikoistutkija Seppo Knuuttilan haastattelun, jossa hän kertoo Itämeren tilasta ja Itämerilaskurista: https://www.ihmehelsinki.fi/2020/03/mita-itameressa-tapahtuu/

Kysymyksiä: Miksi suurin osa Itämeren ravinnejalanjäljestä muodostuu siitä mitä syömme? Miten maanviljely vaikuttaa Itämereen? Mikä ero on suomalaisen ja ulkomailta tuodun kalan tuomassa ravinnepäästössä? Miksi juuri villikalansyönti on niin tehokas tapa vähentää rehevöitymistä? Miksi Itämerijalanjälki on erilainen riippuen siitä missä asumme? Montako ämpärillistä levää tuotan itse vuosittain?

4. Itämeriteko: kansalaistiede – miten voin auttaa Itämeritutkimuksessa?

Video: Seikkailijapurjehtija, tuottaja Kari ”Ruffe” Nurmi kertoo purjehdustempauksistaan ja kansalaishavainnointitavoista, joilla hän on kerännyt tietoa Itämeren tilasta tutkijoiden käyttöön. Suomeksi. Kesto 22 min. https://www.youtube.com/watch?v=vPjGWOCgy9A

Maailman nuorin Atlantin yli purjehtija on seikkaillut pitkin maailman meriä. Mitä Ruffe on oivaltanut purjehduksillaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja laivaliikenteen lisääntymisestä? Kumpi voitti Ruffen kumiveneen ja 600 kiloisen jääkarhun kohtaamisessa Huippuvuorilla? Mitä on kansalaishavainnointi purjehtijan näkökulmasta ja miksi se on mielekästä?

Lisätietoa: Ruffe on kerännyt purjehduksillaan tietoa erityisesti merien roskaantumisesta. Millainen ongelma on meren roskaantuminen Itämerellä? https://itameri.fi/fi-FI/Luonto_ja_sen_muutos/Itameren_tila/Meriroska

Lisätietoa: On monia tapoja auttaa Itämerta kansalaishavainnoinnin keinoin. Löydätkö tuttuja tai vieraslajeja? Tuleeko vastaan roskia tai meren rannalle kuulumattomia esineitä? Ja miksi tutkijat tarvitsevat apua kansalaisilta? Näiden asioiden tarkkailussa tutkijat tarvitsevat apua: https://itameri.fi/fi-FI/Itameri_nyt/Kansalaishavainnot

Lisätietoa: Miten ja miksi Itämerta tutkitaan? https://itameri.fi/fi-FI/Tutkimus_ja_menetelmat/Mita_merella_tutkitaan

Lisätietoa: Rantojen roskien kerääminen on helppoa ja hyödyllistä. Mitä roskia rannoilta löytyy ja miksi? Mitä roskille tapahtuu, jos ne jäävät veteen tai rannalle? Voitte järjestää myös omat rantojen siivoustalkoot ja kerryttää meriroska tietoa kansainväliseen tutkimukseen: https://www.siistibiitsi.fi/

Kysymyksiä: Mitä on kansalaistiede? Miksi tutkijat eivät itse kerää aineistojaan? Miten mikromuovia kerätään ja mitä siitä voi oppia? Miten kelluvaa meriroskaa voi tutkia? Miksi erityisesti muoviroska on niin haitallista merissä? Entä miten vieraseliöt kulkeutuvat veneiden puolesta paikasta toiseen ja miten sitä torjutaan? Millaisen havainnon voisin itse tehdä ja raportoida?